Ajankohtaista 2013

Hyvä kesää!

16.6.2013.
Uuden valtuustokauden ensimmäinen puolivuotinen on nyt takanpäin. Uuden kauden ensimmäiset kuukaudet ovat olleet meille luottamushenkilöille työntäyteiset. Saimme kääriä hihat toden teolla kuntauudistukseen liittyvän metropolialueen esiselvityksen tiimoilta. Hyvän ja perusteellisen keskustelun jälkeen Tuusulan valtuusto päätyi yksimielisesti kannattamaan kahdeksan kunnan liitosselvityksen käynnistämistä. Vaikka uusi kuntarakennelaki ei ole vielä tullut voimaan, on selvitystyömme jo aluillaan. Ensimmäinen poliittisen ohjausryhmän kokous pidettiin Hyvinkäällä 12.6.2013. Varsinaisesti työ käynnistyy heti kesälomien jälkeen. Mielenkiinnolla odotamme myös syksyllä valmistuvaa metropolialueen sote-selvitystä, jota ryhtyvät vetämään Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ja HUS:in toimitusjohtaja Aki Lindén. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan alue on mielestäni myös toimiva sote-alue, tukeutuen Hyvinkään sairaalaan.

Lomien jälkeen kunnanhallitus aloittaa perinteisesti ensi vuoden talouden suunnittelun. Työstä on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Valtiovarainministeri Urpilainen kiteytti maamme talouden kolmoishaasteen: Suhdannetilanne on heikko, Suomen teollisuutta ravistelee rakennemuutos ja väestön ikääntyminen tuo pitkän ajan kestävyysvajeen. Tämä on jo näkynyt, ja tulee tulevinakin vuosina näkymään myös Tuusulan taloudessa. Odotettavissa olevista kuntaliitoksista huolimatta, tai juuri niiden vuoksi, on meidän huolehdittava Tuusulan hyvästä taloudenpidosta erityisen hyvin. Vain siten pystymme turvaamaan palvelut tulevaisuudessa tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Verotulojen kasvattamiseen ilman veronkorotusta on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tasapainoisella väestönkasvulla ja työpaikkoja lisäämällä voimme sitä vahvistaa. Joudumme tekemään lisäksi hyvinkin vaikeita päätöksiä menojen vähentämiseksi. Valtuustomme juuri hyväksymä uusi strategia on erinomainen kivijalka tulevaisuuden rakentamiselle.

Vaikka taloustilanne on vaikea, on meillä silti erinomainen aihe juhlaan. Tuusula viettää tänä vuonna 370-vuotis syntymäpäiväänsä. Kesämme on jälleen täynnä mielenkiintoista koettavaa, nähtävää ja kuultavaa. Kesäteatterit, näyttelyt ja konsertit ovat kulttuuritarjontaa parhaimmillaan. Liikuntamahdollisuudet niin omatoimisesti, kuin ohjatustikin ovat monipuolisuudessaan vertaansa vaille. Virkistäviin uintiretkiin löytyy myös hyvät puitteet. Kesä on ennen kaikkea yhdessäolon aikaa perheen ja hyvien ystävien kesken. Toivotankin kaikille tuusulalaisille ja muille keskiuusmaalaisille oikein hyvää ja rentouttavaa kesää!

Kirjoitukseni Keski-Uusimaassa 7.3.2013


Tavoitteet kirkkaina, avoimin mielin

Kovasti odotettu metropolialueen esiselvityksen loppuraportti on nyt julkaistu. Tutustuin raporttiin innostuneen uteliaana. Raportti on hyvä pohja jatkokeskusteluille. Kun vielä saamme SOTE-järjestämismallista selvityksen 19.3., niin eväät jatkolle ovat kasassa.

Tuusulan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä on aivan ensin kirkastettava tavoitteemme. Monet ovat valinneet Tuusulan kotikunnakseen siksi, että meillä on viihtyisiä pientaloalueita, hyvät palvelut, arvokas kulttuuri ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Nyt valittavista ratkaisuvaihtoehdoista meidän on edistettävä sellaisia, joilla turvamme asukkaillemme jatkossakin nämä arvot tai jopa vahvistamme niitä. Myös seudulliset palvelut ovat tärkeitä, niiden käyttömahdollisuuksia on myös edistettävä. Toivon, että kuntamme on tulevaisuudessa kasvuhakuinen, dynaaminen, kustannustehokas ja vetovoimainen niin asukkaiden, työntekijöiden kuin muiden sidosryhmiensä silmissä.

Oli tulevat kuntarajat sitten missä tahansa, niin meidän on saatava aikaan toimenpiteitä, joilla kunnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin aitoa yhteistyötä ja työnjakoa on lisätty ja parannettu. Uusia palveluiden tuottamisen malleja on edistettävä muun muassa ottamalla käyttöön palveluseteleitä. Helsingissä paljon keskusteltu palvelualoite on myös kannatettava palveluiden kehittämismalli. Tämä tarkoittaisi, että yksityishenkilö, yhteenliittymä tai yritys voisi esittää pystyvänsä tuottamaan kunnan tarjoaman palvelun edullisemmin tai paremmin kuin kunta. Kunta olisi velvollinen ottamaan haasteen vastaan ja vertaamaan julkisesti omaa palveluaan haastajan esittämään vaihtoehtoon. Myös näillä toimenpiteillä pystymme vastaamaan moniin niihin tulevaisuuden haasteisiin, joita metropolialueen esiselvityksessäkin on tuotu esille.

Kun ryhdymme pohtimaan tulevia kuntajakoselvitysalueita ja kantaamme metropolihallintoon, on meidän haettava sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat parhaiten alueemme kehittymisen. Siksi en itse tässä vaiheessa haluaisi vielä sulkea mitään selvitysaluevaihtoehtoa pois, lukuun ottamatta sitä, että alueitamme liitettäisi Vantaaseen. Se vaihtoehto on täysin poissuljettu.

Tärkeä osa kuntauudistuskokonaisuutta on tuleva metropolihallinto. Keskeiset kysymykset ovat: Mitä valtaa se tulee käyttämään ja miten sen toiminta rahoitetaan? Metropolikaava sinänsä on muun muassa seudullisia liikennejärjestelmiä tukeva malli, jolla voisimme saada liikenneverkkoja nykyistä toimivammaksi. Edelleen on minusta kuitenkin tärkeää, että kunnat voivat itse suunnitella rakentamisen laatua ja painopisteitä. Viime kädessä alueidemme suunnittelu pitää olla omissa käsissämme. Elinkeinoelämän puolelta olen kuullut myönteistä suhtautumista metropolikaavaan, joka nähdään yhtenä toimintaedellytysten kehittymisen edistäjänä.

Tuusulassa toimintansa on aloittanut kuntauudistustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimin. Vaikka kuntauudistus onkin herättänyt hyvin erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, uskon, että löydämme yhdessä keskustellen helposti yhteiset tavoitteet, joiden valossa avointa keskustelua on hyvä jatkaa.

Työni Tuusulan kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkuu

28.1.2013.
Kiitän omasta ja koko kunnanhallituksen puolesta saamastamme luottamuksesta. Pyrimme hoitamaan työmme parhaan kykymme mukaan siten, että voimme olla valtuuston ja kuntalaisten luottamuksen arvoisia.

Uusi valtuustokautemme käynnistyy talouden näkökulmasta erittäin haasteellisissa merkeissä. Elämme kansainvälisesti hyvin nopeiden muutosten ja suuren epävarmuuden aikaa.  Yksi keskeinen epävarmuustekijä on maamme talouden kyky toipua pitkittyneen taantuman jälkeen ennalleen. Tämä näkyy myös Tuusulan taloudessa. Jatkuuko verotulojen kasvun hidastuminen myös tänä vuonna vai palautuuko kasvu aiempien vuosien tasolle? Tästä saamme ensimmäiset suuntaviivat maaliskuussa. Joka tapauksessa tilannetta on seurattava erityisen tarkasti ja tarvittaessa meidän kaikkien tulee myös ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

Vaikka verotulot kehittyisivätkin tälle vuodelle laaditun budjetin mukaisesti, joudumme pitämään taloudessa todella tiukkaa ja vastuullista linjaa. Meillä ei ole tänä vuonna eikä tulevinakaan vuosina taloudessa yhtään niin sanottua löysää, päinvastoin. Tiukan talouskurin lisäksi joudumme kiinnittämään erityistä huomiota tulojen kasvattamiseksi. Veronkorotus on täysin poissuljettu vaihtoehto tämän alkavan valtuustokauden aikana, sen sijaan verotulojen kasvattamiseksi meidän on panostettava tasapainoiseen väestönkasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen. Omakotitontteja on saatava myyntiin pikavauhtia. Kaavoituksen kärkihankkeista Anttilanranta ja Lahelanpelto ovat tärkeimmät. Työpaikkojen lisäämiseksi tarvitsemme lisää työpaikkatontteja. Uusia työpaikkoja luodaan myös uudenlaisella yrittäjyydellä ja yritysten kasvulla, joille on taattava entistäkin paremmat edellytykset. Menestyvä elinkeinoelämä on tärkeä osa kunnan tervettä taloutta.

Aloitamme tämän uuden valtuustokauden perinteisesti strategiatyöllä. Siinä työssä tärkeimmät sisällölliset kysymykset ovat nyt ehdottomasti talous ja kunnan kehittäminen. Samassa yhteydessä meidän tulee käynnistää työ niin sanotun valtuustosopimuksen aikaansaamiseksi. Valtuustoryhmien tulee siinä sopia keskeiset strategiset tavoitteet ja talouden reunaehdot koko valtuustokaudelle. Uskon, että valtuustosopimus tulee lisäämään avoimuutta sekä sitoutumista vaikeisiinkin päätöksiin. Juuri nyt on erityisen tärkeää, että valtuuston lisäksi myös kaikissa lautakunnissa ollaan aktiivisesti mukana strategiatyössä sekä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnanhallituksen ja valtuuston kanssa.

Meiltä luottamushenkilöiltä vaaditaan nyt erittäin vahvaa sitoutumista luottamustehtävien hoitamiseen sekä rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä.

Vaikka kunnanhallituksen kokoukset pidetäänkin suljettujen ovien takana, haluan että meillä on vertauskuvallisesti aina ovi auki kaikille muille toimielimille, viranhaltijoille, yrityksille, yhdistyksille ja ennen kaikkea kaikille kuntalaisille. Päätöksenteon kantavana periaatteena tulee olla avoimuus ja läpinäkyvyys. Rakentavalla yhteistyöllä pääsemme parhaisiin tuloksiin.

 

Hyvää keskustelua vanhusten hoidon kustannusten kattamisesta

Torstaina 6.3. keskusteltiin A-talk –ohjelmassa siitä, miten vanhusten palveluita tulisi tulevaisuudessa rahoittaa. Professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Olin mukana tuossa lähetyksessä yhtenä keskustelijana.

Aihe on tärkeä ja kovasti tunteita herättävä. Siitä kertovat ne lukuisat kommentit, joita Urpo Kankaan esitys on saanut aikaan. Itse en kannata professori Kankaan ajatusta siitä, että lainsäädännön avulla, pakottamalla, pystyisimme ratkaisemaan tulevaisuudessa vanhusten palveluiden rahoituksen. Professorin esitys on kuitenkin herättänyt paljon ajatuksia ja tuonut mukanaan hyvää keskustelua.

Maamme nykyinen hallitus on työnsä alkumetreiltä asti tuonut määrätietoisesti tietoomme tilannetta, jossa maamme tällä hetkellä on. Talouden nopeasta muutoksesta kertoo hyvin se, miten taloustilanteesta keskusteltiin vielä vuoden 2007 eduskuntavaalien alla, punamultahallituksen viimeisinä kuukausina. Tuolloin hallituspuolueet puhuivat miljardien "jakovarasta". Tilanne muuttui päälaelleen, kun finanssikriisi eskaloitui Eurooppaan saakka. Siihen päättyi Suomen pitkä talouskasvun aika. Lähes koko 2000-luvun elettiin lihavia aikoja. Nyt kun kilpailukykyä on menetetty vuosikymmen, sen takaisin saaminen ei ole vuoden parin työ. Samaan aikaan päällä on ikärakenteen muutos, joka vähentää työikäisten määrää ja vetää verotulojen vähetessä julkista taloutta miinukselle. Valtio ja kunnat velkaantuvat.

Maassamme tarvitaan muutoksia, koska mielestäni nykyisellä rakenteella emme voi jatkaa. Rahat eivät riitä. On tärkeää, että jatkossakin maassamme pidetään huolta niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Siksi meidän on haettava myös uusia toimitamalleja, jotta voimme tämän turvata. Meidän olisi kannustettava kansalaisia ottamaan enemmän itse vastuuta.

Osa suomalaisista ikäihmisistä rahoittaa jo nyt itse kaikki omat palvelunsa. Osasta huolehditaan pelkästään julkisin varoin, ja niin pitääkin. Asia ei ole kuitenkaan ihan musta-valkoinen, tai joko/ tai –kysymys. Yksityiset palveluiden tuottajat olisi saatava paremmin mukaan koko palvelutarjontaamme, jotta kansalaiset voisivat hankkia palveluitaan sekä/ että –ratkaisuilla. Joitakin palveluita voi tulla julkiselta sektorilta, mutta jotkut palvelut voisi kansalainen hankkia itse omalla rahoituksellaan. Näin saisimme yhteiset varat kohdennettua paremmin sinne, missä apua kipeimmin tarvitaan.

Emme mielestäni tarvitse uutta lainsäädäntöä vaan pikemminkin asennemuutosta. Monet ikääntyvät muuttavat esimerkiksi omakotitalosta esteettömään kerrostaloasuntoon sekä tekevät asumista ja elämistä helpottavia muutostöitä ja hankintoja. Jo hyvissä ajoin. Kun elämäntilanne muuttuu, niin muutetaan myös olosuhteita sen mukaisesti. Oma-aloitteisesti ja omalla kustannuksellaan. Näin monet toimivat jo nyt. Tästä on seurauksena varmasti muutoksia myös siinä, minkä verran suuret ikäluokat tulevat jättämään perintöjä lapsilleen. Mielestäni ikääntyvillä on kuitenkin oikeus käyttää varansa oman elämänsä kustannuksiin. Inhimillisyyttä ja lähimmäisen rakkautta on myös se, että lapset huolehtivat vanhemmistaan ja ottavat vastuuta heistä.

Tarvitsemme keskustelua. Tarvitsemme uusia toimintamalleja. Tarvitsemme muutosta. Muutos ei aina ole pelkästään huono asia, se voi tuoda mukanaan myös paljon hyvää.