Puheeni Tuusulan valtuuston budjettikokouksessa 10.12.2012

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote on kutistunut kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä, joten Suomi on nyt taantumassa. Teollisuus on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa, mutta palvelut ovat viime vuosien ajan onnistuneet pitämään talouskasvua yllä. Kesällä palveluidenkin tuotanto alkoi kutistua, ja samalla valahti miinukselle koko Suomen talous. Palveluiden osuus kansantuotteesta on selvästi yli puolet, joten sillä mitä kuluttajat tekevät tai jättävät tekemättä on talouskasvun kannalta keskeinen merkitys.

Vuosi sitten teimme budjettia hyvin epävarmassa tilanteessa. Nyt tulevaisuudennäkymät ovat vähintäänkin ristiriitaisia. Nordea ennätti jo tuoreimmassa suhdanne-ennusteessaan julistaa, että pohja on nähty ja tästä lähtien suunta on kohti parempaa. Pankki näkee hyviä merkkejä niin Yhdysvalloissa kuin euroalueellakin. Teollisuuden suhdannekyselyissä toivo ei kuitenkaan ole pahemmin virinnyt. Euroalueen kriisistä voi olla jo pahin nähty, mutta euromaiden jättivelat eivät ole kadonneet, eivätkä suomalaisyritykset oikein uskalla investoida, kun eivät tiedä mitä on tulossa.

Yt ilmoituksia on sadellut kiivaaseen tahtiin. Työttömyysasteen ennustetaan kohoavan 8,1prosenttiin ensi vuonna. Tuusulassa tilanne on parempi. Tämän syksyn ajan työttömyys on meillä pysynyt vielä alle viidessä prosentissa. Suomen talouden ennakoitu nollakasvu yhdistettynä kuntien toimintamenojen noin neljän prosenttiyksikön kasvuun on yhtälönä erittäin ongelmallinen. Toimintamenot kasvavat siis enemmän kuin tulot.

Hyvät valtuutetut

Ensi vuoden talouden suunnittelun rinnalla olemme joutuneet samalla huolestuneena seuraamaan meidän ja muidenkin kehyskuntien voimakkaasti heikentynyttä taloustilannetta tämän vuoden osalta. Tämän syksyn aikana on sekä viranhaltijoille että meille päättäjille tullut hyvin selväksi tilanteen vakavuus. Olemme voineet unohtaa keskustelun siitä tarvitsemmeko veronkorotuksia, menoleikkauksia, rakenteellisia uudistuksia vai keskittymistä tulojen lisäämiseen. Tarvitsemme näitä kaikkia. Veronkorotuksessakin jouduimme lopulta erittäin valitettavaan yhden prosenttiyksikön nostoon.

Veropäätöstä tehdessään valtuusto teki samalla vastuullisen linjapäätöksen henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseksi. Tuo päätös velvoitti kunnanhallitusta valmistelemaan valtuustolle konkreettisen esityksen, joka tarkoittaa henkilöstömenojen pienentämistä 1,5 miljoonalla eurolla kunnanjohtajan esitykseen verrattuna. Osa tuosta tavoitteesta saavutettiin jo sillä, että kunnanjohtajan esittämistä uusista viroista kunnanhallitus jätti viisi pois. Henkilöstösäästöjen kokonaistavoite on mittava, mutta uskon, että toimialoilla pystytään hyvällä johtamisella ja oikealla asenteella luomaan positiivinen, yhteen hiileen puhaltamisen ilmapiiri. Olemme välttämättömän tilanteen edessä.

Valtuusto asetti veroprosenttipäätöksen yhteydessä merkittävän tavoitteen myös tulojen lisäämiseksi. Se on mahdollista tehokkaalla kaavoituksella, työpaikkojen lisäämisellä ja tasapainoisella väestönkasvulla.

Hyvät kuulijat

Haluaisin nostaa esiin kunnanhallituksen talousarvioesityksestä kolme tärkeää asiaa. Ensimmäiseksi: Vakavasta taloustilanteesta huolimatta merkittäviä palveluiden leikkauksia ei ole nyt tehty. Ensi vuonna säilyvät niin Mestan toiminta kuin eläkeläisten vesivoimistelukuljetuksetkin, myös esimerkiksi ulkoilureittien ylläpito ja erilaiset järjestöjen avustukset.

Toiseksi: Nuorten hyvinvointiin on tässä talousarvioesityksessä kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä näkyy muun muassa panostuksena nuorisotakuun velvoitteiden hoitamiseen. Ainoana henkilöstölisäyksenä kunnanjohtajan esitykseen hallitus esittää uuden perhetyöntekijän vakanssin perustamista. Tämä on myös satsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Kolmanneksi haluan nostaa esiin yhden tärkeän ensi vuotta koskevan asian, vaikka sitä ei talousarviokirjassa juuri euroina näykään. Maamme itsenäisyyden ajan suurimmat uudistukset ovat käynnissä samanaikaisesti, kun painimme haastavien talouskysymysten parissa. Ensi vuoden aikana saamme käsiteltäväksemme kuntarakenneuudistuksen metropoliselvitykset ja ehdotuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksista.  Keväällä käynnistämme myös Tuusulan uuden kuntastrategiatyön. Nämä ovat valtavia hankkeita, jotka tulevat vaatimaan paljon työaikaa ja siten myös taloudellisessa mielessä resursseja.

Hyvät valtuutetut

Vaikka tässä talousarviossa niin sanotut budjetin alimitoitukset on nyt kurottu kiinni ja verotulotkin on arvioitu hyvin varovasti, sisältää tämä silti riskejä. Tulevien vuosien talouden suunnittelu on entistäkin vaativampaa. Uuden valtuuston on ryhdyttävä välittömästi rakentamaan koko valtuustokauden kestävää valtuustosopimusta.  Meidän on asetettava selkeät tavoitteet ja tärkeysjärjestys. On sovittava toimenpiteet ja synnytettävä luottamus siihen, että annetut lupaukset pidetään.

Vaikka näkymät tällä hetkellä ovatkin erittäin haastavat, meillä Tuusulassa on silti loistavat onnistumisen mahdollisuudet, sillä sijaitsemme maamme parhaimmalla paikalla. Meillä on vahvuuksina erinomaisen sijainnin lisäksi laadukas asuminen, arvokas kulttuuri, kauniit maaseutumaisemat ja loistavat edellytykset toimivalle elinkeinoelämälle, uusien työpaikkojen synnyttämiselle sekä tasapainoiselle väestökasvulle - ensi vuonna 370 vuotta täyttävässä Tuusulassa.

 

 

Ajankohtaista 2012

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä ma 8.10.2012

Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Maailmantalouden hitaan kasvun vaihe jatkuu. Samanaikaisesti euroalueen ja EU:n talouskasvu on pysähtynyt. Myös Suomessa talouden epävarmuus on lisääntynyt ja tälle vuodelle ennustettu yhden prosentin kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy onneksi kuitenkin yllättävän hyvänä: työttömyysaste alenee ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6 %. Elokuun lopussa Tuusulan työttömyysaste oli 4,9 %, vuosi sitten 4,8 %.

Kuntatalouden ennakoidaan yleisesti kiristyvän vuonna 2012 toimintamenojen kasvaessa selvästi nopeammin kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntatalous pysyy kireänä myös lähivuodet. Uhkana ovat velkaantumisen jatkuminen nopeana ja kunnallisveroprosenttien korotukset, mikäli kunnat eivät pysty sopeuttamaan menojaan.

Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin noin 2 %. Valtionosuusleikkaukset vähentävät lisäksi valtion rahoitusosuutta 2,7 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalous kiristyy valtion ensi vuoden budjettiesityksessä  -448 milj. €. Juuri nyt tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin.

Nyt käsittelyssä oleva osavuosikatsaus on hyvin poikkeuksellinen verrattuna aikaisempien vuosien vastaavaan tilanteeseen meillä Tuusulassa. On todettava, että se ei näytä hyvältä. Ikävintä koko Helsingin seudun kannalta on se, että yhtä huonolta tai jopa huonommalta näyttää myös muiden Tuusulan kaltaisten kehyskuntien tilanne.

Palataanpa hetkeksi vajaan vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin valtuusto hyväksyi tämän vuoden talousarvion, marraskuussa 2011. Esitellessäni kunnanhallituksen talousarvioehdotusta valtuustolle nostin silloin esiin seuraavat viisi asiaa.

  1. Velkakriisin syveneminen ja maailmantalouden yleinen kituminen ovat kurjistaneet entisestään talouden näkymiä. On selvää, että Euroopan tilanne vaikuttaa myös Suomen talouteen, mutta vaikutuksia juuri Tuusulan talouteen on vaikea tarkkaan arvioida. Kukaan ei pysty nyt luotettavasti ennustamaan, mihin suuntaan olemme Suomenkaan talouskasvun suhteen menossa ja millä aikataululla.” Talouden ennustaminen tuolloin oli siis poikkeuksellisen vaikeaa.
     
  2. Valtuustoryhmät ovat neuvotteluissa yhteisesti sopineet, että sosiaali- ja terveystoimen budjetin jälkeenjääneisyys on kurottava umpeen. Tässä budjettiesityksessä on tuota kuromista tehty 1,7 miljoonan euron verran. Vuoden päästä tilanne on jälleen arvioitava ja tarvittaessa määrärahalisäys on silloinkin tehtävä. On kuitenkin järkevää ajoittaa tämä useammalle kuin yhdelle vuodelle.” Valtuuston enemmistö päätyi siis siihen, että budjetin jälkeenjääneisyys kurotaan umpeen useamman, kuin yhden vuoden aikana.
     
  3. Kunnanhallitus esittää valtuustolle tasapainoista talousarviota, johon vallitsevassa taloustilanteessa sisältyy tiettyjä riskejä. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5,2 miljoonaa ensi vuoden aikana. Tänä vuonna kasvua arvioidaan tulevan 7 miljoonaa euroa. Kunnanhallituksen tekemään 1,1 miljoonan euron verotulolisäykseen sisältyy luonnollisesti omat riskinsä.” Tänä vuonna emme tule tämänhetkisen arvion mukaan pääsemään edes siihen alkuperäiseen esitykseen verotulojen kasvusta. Tämä onkin yksi suurimmista syistä heikkoon talousennusteeseen.
     
  4. ”Kunnanhallitus teki kunnanjohtajan talousarvioesitykseen poikkeuksellisen suuret määrärahalisäykset. Osa lisäyksistä ovat tuota sosiaali- ja terveystoimen budjetoinnin kuromista, osalla lisäyksistä saadaan selvää parannusta palveluihin. Näistä merkittävimpiä ovat sosiaali- ja terveystoimessa perhetukikeskuksen toiminnan kehittäminen sekä terveyskeskuksen vastaanotto- ja päivystystoiminnan parantaminen.  Kasvatus- ja sivistystoimessa voidaan lisätyn määrärahan turvin vakiinnuttaa joustavan perusopetuksen järjestäminen kolmeen toimipisteeseen.” Näillä toimenpiteillä olemme nyt tänä vuonna saaneet siirrettyä palveluissa painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Olen varma, että nämä satsaukset näkyvät säästöinä tulevina vuosina.
     
  5. ”Ensi vuodelle arvio väestönkasvusta on poikkeuksellisen alhainen, kun vertaa lukua lähivuosiin. Väestönkasvu koko Helsingin seudulla on hyvin pientä, joten Tuusula ei poikkea siinä mielessä muista kunnista tällä seudulla. Kerrostalohankkeita viivästyttää taloudellinen suhdannetilanne. Olemme myös jääneet selvästi tavoitteestamme omakotitonttien myynnissä. Tämä johtuu muun muassa muutamien vuosien takaisesta yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta heikosta maanhankintatilanteesta.” Väestönkasvu on osoittautunut yllättäen vielä ennakoituakin pienemmäksi, joka osaltaan heikentää taloustilannettamme.

Valtuuston selvä enemmistö päätti pitää veroprosentin ennallaan. Meidän kaikkien tiedossa olleista riskeistä huolimatta päätös oli oikea. Kunnallisveron taso vaikuttaa myös ostovoimaan ja sitä kautta se heijastuu esimerkiksi palvelujen kysyntätilanteeseen. Pitää muistaa, että verotasolla on vaikutusta myös työllistymisen kannattavuuteen. Tilanteessa, jossa maamme talouskasvu on tällä hetkellä pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot ostovoiman parantamiseen.

Jo keväällä oli havaittavissa menojen ennakoitua suurempi kasvu, jolloin työ toimintojen tehostamiseksi ja menojen kasvun hillitsemiseksi käynnistettiin. Nyt näyttääkin siltä, että menojen kasvun hillintää ja tuottavuuden parantamista on Tuusulassa saatu oikealle kehitysuralle - ei vielä riittävälle, mutta oikealle. Tuottavuus syntyy oikeasta kohdentamisesta, innovaatioista, uudistuksista, tavasta tehdä tuttuja asioita uudella tavalla. Se vaatii valtavasti viitseliäisyyttä, vanhan kyseenalaistamista ja ennen kaikkea rohkeutta.

Tänä keväänä aloitettu työ menojen kasvun hillitsemiseksi on ollut välttämätöntä myös tulevia vuosia ajatellen, koska Tuusulan todelliset taloudelliset haasteet ovat vielä edessä. On tärkeää, että työhön tuottavuuden parantamiseksi saadaan motivoitua koko henkilöstö. Oikeaa tuottavuuden tehostamista ei ole sellainen, jossa aivan ensimmäisenä leikataan henkilöstöltä, vaan sellainen, jossa jokaiselle kunnan työntekijälle annetaan mahdollisuus ideointiin ja uusien toimintatapojen kehittämiseen.

Toimialoilla on jo selvästi näkynyt toimintatavoissa muutos, jossa keskitytään nimenomaan toiminnan sisältöihin, eikä esimerkiksi seiniin. Juuri tässä työssä tarvitaan koko henkilöstö mukaan uuden luomiseen.

Toimialoilla on siis tehty jo nyt hyvää pohjatyötä. Erityiset kiitokset kasvatus- ja sivistystoimelle sekä tekniselle toimelle, joissa mm. vastuulliset viranhaltijat tekivät ne välttämättömät, heidän toimivaltaansa kuuluvat päätökset, joita vallitseva tilanne edellytti.

Tämä osavuosikatsaus ikävistä euroluvuista huolimatta sisältää todella paljon hyvää. Yhteisesti sopimistamme 75 vuositavoitteesta 43 on jo saavutettu ja lisäksi 27 tavoitteen saavuttamiseksi on edetty. Nämä on lueteltu osavuosikatsauksen sivuilla 24 ja 25. Ja vaikka Tuusula tänä vuonna velkaantuukin, niin silti velkamäärämme on kuntalaista kohden vielä alhaisella tasolla. Meillä ei myöskään ole valuuttalainaa, joihin kohdistuu huomattavia riskejä. Tuusulan kokoisilla ns. verrokkikunnilla valuuttalainaa on keskimäärin peräti 12 %. Edelleenkin olemme sekä rahoituksellisesti että toiminnallisesti, mutta myös taseen perusteella vakavarainen kunta, joka kykenee jatkossakin pärjäämään itsenäisenä kunta.

Pelkällä tuottavuuden parantamisella ja menokasvun hillitsemisellä ei saavuteta taloudenpidossa vielä riittävästi. Tuusulan on pyrittävä verotulojen lisäämiseen kasvun kautta. Terve talous ja kuntalaisten palvelut turvataan tasapainoisella väestönkasvulla ja synnyttämällä uusia työpaikkoja. Kuntamme elinkeinopolitiikkaa on edelleen terävöitettävä ja Tuusulasta on tehtävä entistä houkuttelevampi sijaintipaikka työpaikkoja luovalle yritystoiminnalle ja yrittäjyydelle. Vaikka Tuusula sijoittuikin tuoreessa EK:n kuntien yritysilmastotutkimuksessa loistavasti sijalle 5, ollen paran kaikista Helsingin seudun kunnista, uskon, että meillä on vielä paljon parannettavaa. Menestyvä elinkeinoelämä turvaa työpaikat ja on tärkeä osa kunnan tervettä taloutta. Vain näin voimme turvata Tuusulan kilpailukyvyn jatkossakin.

Kommentti Helsingin Sanomien päätoimittajan Mikael Pentikäisen kirjoituskseen

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen (HS 22.8.) maalaili Euroopan talouskriisin nousevan isoksi kuntavaaliteemaksi tänä syksynä. Olen Pentikäisen kanssa samaa mieltä siitä, että asia on tärkeä ja sen merkitys kuntatalouteenkin on suora. Epäilen kuitenkin, että se löytyisi ehdokkaana olevien vaalijulistuksista viiden kärkiteeman joukosta. Asia tuntuu liian kaukaiselta kuntalaisten ja kuntapäättäjienkin päivittäisessä arjessa.

Vaaleissa puhuttaa tälläkin kertaa paikalliset palvelut. Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut löytyvät varmasti TOP 3 joukosta. Tiet, muut liikenneasiat, päivähoito ja luokkakoot ovat kuntalaisten arkea, niihin halutaan vaikuttaa. Nämä ovat kuntapäättäjillekin tärkeitä ja sydäntä lähellä olevia asioita. Tilanteessa, jossa maamme itsenäisyyden ajan suurimmat uudistukset ovat käynnissä, vaaditaan kuntapäättäjiltä kuitenkin juuri nyt laajojen talouskysymysten ymmärtämistä, valtavaa sitoutumista luottamustehtävän hoitamiseen sekä rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus ovat lähitulevaisuuden suurimman uudistushankkeet. Uudet mallit on saatava toimimaan saumattomasti yhteen, samalla kun kunnissa menot kasvavat enemmän kuin tulot. Meidän on toki tehtävä kaikki voitava Euroopan talouden pelastamiseksi, mutta kuntavaaleissa vieläkin tärkeämpää on löytää sellaiset päättäjät, jotka paikallisesti pystyvät rakentamaan taloudellisesti kestävän kokonaisuuden, jossa nämä valtakunnalliset uudistukset ja paikalliset palvelut saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Kesäkirjoitukseni 2012

Suomen kesä alkaa olla parhaimmillaan. Lomakausi on käynnistynyt ja kunnallinen päätöksenteko on hiljentynyt kesän viettoon. Alkuvuosi on ollut monien mielenkiintoisten tapahtumien ja uutisten aikaa. Suomi sai uuden tasavallan presidentin, Sauli Niinistön. Pian tuon valinnan jälkeen valtakunnallisia uutisotsikoita hallitsivat kuntauudistus, puolustusvoimauudistus ja ikävät talousuutiset niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Kuntauudistus on ollut keskusteluissa myös täällä Tuusulassa koko kevään ajan. Maamme hallitus on nyt tehnyt linjaukset siitä, että kuntarakennekysymysten lisäksi käynnistetään niin sanottu metropoliselvitys, jota Tuusulan kuntakin virallisessa lausunnossaan vaati. Uudistus etenee nyt siltä osin toivomallamme tavalla. Myös Tuusulan esittämään kunnille annettavaan toiseen lausuntokierrokseen on näytetty vihreää valoa. Toivottavasti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus saadaan vielä yhdistettyä samaan prosessiin.

Puolustusvoimauudistus on koskettanut myös Tuusulaa, kun päätöstä Puolustusvoimien palvelukeskuksesta valmisteltiin puolustusministeriössä. Tuusulaa sijaintipaikkana pidettiin parhaana Puolustusvoimien omissa selvityksissä, mutta lopullinen päätös olikin aluepolitiikkaa ja pettymys Tuusulalle sekä varmasti myös Puolustusvoimille. Puolustusvoimien koko uudistamisen lähtökohtana ovat sodanajan operatiiviset perusteet sekä rauhanajan valmiuden ylläpito. Puolustusjärjestelmän toiminnallisuudet on kyettävä turvaamaan normaali- ja poikkeusoloissa. Näiden tekijöiden olisi pitänyt olla päätöksen perusteena, ei aluepolitiikan.

Nämä edellä mainitut teemat jatkuvat vielä syksylläkin. Haasteellinen kuntatalous ja Tuusulan, etenkin Hyrylän kehittäminen nousevat varmasti otsikoihin heti kesälomien jälkeen. Kuntalaiset kokevat Hyrylän sirpaleisena palveluiden ja yleisilmeen osalta. Syksyn aikana Hyrylän suunnitelmat valmistuvat ja silloin tehdään tarvittavat päätökset muun muassa tulevien kaupallisten palveluiden sijoittumisten osalta.

Nyt on kuitenkin aika nauttia kesästä, Tuusulan kesästä. Suosittelen pastori Jussilaisen naisia Krapin kesäteatterissa sekä muita Rantatien kulttuurikohteita. Italiaan päästäkseen ei tarvitse lähteä kauas. Ihana Italia on esillä koko kesän Halosenniemessä, jossa on esillä Pekka Halosen ja taiteilijatovereiden Italian-matkoja ja niiden vaikutusta taiteeseen 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Liikunnasta ja kauniista luonnosta voi nauttia vaikka pyöräilemällä Tuusulanjärven ympäri. Loma on parhaimmillaan kiireetöntä yhdessäoloa perheen ja hyvien ystävien kanssa.

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää kesää!


Sanna Kervinen
kunnanhallituksen puheenjohtaja
Tuusula

 

 

Kirjoitukseni Keski-Uusimaa -lehdessä 23.3.2012:

Toinen kierros tarpeen


Julkinen keskustelu kuntauudistuksen ympärillä on ollut vilkasta viime syksystä lähtien. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että mitään poliittisia päätöksiä maassamme ei ole vielä tehty kuntauudistuksen sisällöstä, vaan nyt meillä on käytössämme vasta yksi virkamiesten tekemä selvitys, josta voimme kertoa mielipiteemme. Poliittinen keskustelu on vasta nyt alkanut muun muassa käytyjen maakunnallisten kuntakuulemisten muodossa. Toivon ja uskonkin, että kuntia kuullaan nyt aidosti.

Uudenmaan kuntauudistusseminaarissa 21.3. asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru totesi selvästi, että ensimmäistä kertaa maamme hallituksessa keskustellaan kuntauudistuksen sisällöstä touko-kesäkuussa, jolloin käytettävissä ovat sekä kuntien lausunnot että selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Siinä vaiheessa on odotettavissa myös ensimmäistä kertaa hallituspuolueiden kannanottoja.

Tuusulan kunta toteaa omassa lausunnossaan, että kun sosiaali- ja terveyspalveluiden alueista ja niihin liittyvistä järjestelyistä on esitys, niin tulisi järjestää toinen lausuntokierros. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen väläytti kuntauudistusseminaarissa vihreää valoa siihen, että tällainen tullaankin järjestämään. Tai kysyessäni asiasta ei hän ainakaan kieltänyt sitä. Itse pidän nimittäin mahdottomana, että pelkästään tämän yhden virkamiesesityksen perusteella me täällä Tuusulassa voisimme käynnistää yksityiskohtaisia selvityksiä kuntarakenteestamme. Tarvitsemme lisäksi vähintään taloudellisia lisätarkasteluita sekä selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa koko palvelukenttämme tärkeimpiä osa-alueita.

Uudenmaan kuntauudistusseminaarin sisältö oli odotettu. Muutamaa kuntaa lukuun ottamatta kaikki Uudenmaan kunnat katsovat voivansa järjestää palvelut parhaiten säilyttämällä nykyiset kuntarajansa. Alueellemme tulisi kuitenkin löytää yhteinen metropoliratkaisu, jolla voidaan vastata maankäytön, asumisen ja liikenteen haasteisiin. Metropoliratkaisun selvityksen toivottiin käynnistyvän välittömästi. Myös Tuusula on esittänyt tätä omassa lausunnossaan.

Keskustelu kuntauudistuksesta tulee jatkumaan vielä pitkään. Meillä on täällä Tuusulassakin vielä hyvä mahdollisuus jatkaa keskustelua ja erilaisten vaihtoehtojen pohtimista. On tärkeää, että jatkamme keskustelua kuntalaisten kanssa siitä, minkälaisessa Tuusulassa olisi hyvä asua, elää, harrastaa, yrittää ja tehdä työtä. Koska juuri siitä kuntauudistuksessa on kyse. Meidän on pohdittava myös keinoja, miten voimme turvata hyvät ja riittävät palvelut kuntalaisille, kuinka voimme kehittää ympäristöämme vieläkin toimivammaksi ja viihtyisämmäksi, kuinka voimme tarjota elinkeinoelämälle paremmat toimintaedellytykset ja kuinka voimme taata jatkossakin kilpailukykymme muiden kuntien joukossa.

Puheenvuoroni 19.3.2012 valtuuston kokouksessa, jossa päätettiin Tuusulan lausunnosta kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen.

Viime kesänä laaditusta hallitusohjelmasta suurimmaksi puheenaiheeksi on noussut kuntauudistus. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

Viime vuoden syyskuussa Valtiovarainministeriössä perustettiin virkamiehistä koostuva kunnallishallinnon rakennetyöryhmä, jonka tehtäväksi annettiin tehdä selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta sekä esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta. Rakennetyöryhmän lisäksi nimettiin poliittinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosialidemokraattien Maarit Feldt-Ranta.  Virkamiestyöryhmä luovutti 8. helmikuuta selvityksensä kuntaministeri Virkkuselle. Tämän jälkeen ministeriöstä lähetettiin kunnille lausuntopyyntö, jossa kuntia pyydetään ottamaan kantaan rakennetyöryhmän tekemään selvitykseen sekä esittämään omia näkemyksiään liittyen kuntauudistukseen kokonaisuudessaan. Tästä lausunnosta päätämme tänään täällä Tuusulan valtuustossa.

Julkinen keskustelu asian ympärillä on ollut vilkasta niin alueellisesti, kuin valtakunnallisestikin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että mitään poliittisia päätöksiä maassamme ei ole vielä tehty kuntauudistuksen sisällöstä, vaan nyt meillä on käytössämme vasta yksi virkamiesten tekemä selvitys, josta voimme kertoa mielipiteemme. Toivon ja uskonkin, että kuntia kuullaan nyt aidosti. Poliittinen keskustelu on vasta nyt alkanut mm. maakunnallisten kuntakuulemisten muodossa. Myös poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta on todennut, että koko laajassa kuntauudistuksessa tämä virkamiestyönä laadittu kuntarakenneselvitys karttoineen on yksi virkamiesselvitys muiden selvitysten joukossa. Feldt-Ranta muistuttaa vielä, että hallitusohjelmassa on sovittu, että kuntauudistus toteutetaan ja että tarvitsemme vahvemmat kunnat, jos aiomme pelastaa kuntaperustaisen palvelujärjestelmän. Mistään muusta ei ole sovittu.

Itse pidän mahdottomana, että pelkästään tämän selvityksen perusteella me täällä Tuusulassa voisimme käynnistää yksityiskohtaisia selvityksiä kuntarakenteestamme. Tarvitsemme lisäksi vähintään taloudellisia lisätarkasteluita sekä selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa koko palvelukenttämme tärkeimpiä osa-alueita. Tähän nyt käsittelyssä olevaan rakennetyöryhmän selvitykseen lausuntona on siksi hyvä todeta, että tässä vaiheessa erityinen selvitys tulisi tehdä Uudenmaan liiton roolista ja 14 vahvan peruskunnan yhteistyöstä. Metropolialueelle tarvitaan jatkossa metropoliratkaisu, joka perustuu yhteiseen kehityskuvaan ja aiesopimuksiin. Uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja ei kuitenkaan saa lisätä. Kun sote-alueista ja siihen liittyvistä järjestelyistä on esitys, niin tulisi järjestää toinen lausuntokierros. Tässä yhteydessä tulisi tarkastella kuntien läheisempää yhteistyötä sekä joukko- ja poikittaisliikenteen kehittämismahdollisuuksia.

Tämä selvitys lausuntoineen etenee poliittiseen keskusteluun maamme hallituksessa ensimmäisen kerran vasta huhtikuun lopulla, jolloin hallituspuolueiden valittavana on joko kuntien tai valtion ehdoilla seuraavaan vaiheeseen etenevä kuntauudistus. Mitään päätöksiä tuossa vaiheessa vielä tuskin tulee. Meillä on hyvä mahdollisuus jatkaa keskustelua ja erilaisten vaihtoehtojen pohtimista myös täällä Tuusulassa. On tärkeää, että jatkamme keskustelua myös yhdessä kuntalaisten kanssa siitä, minkälaisessa Tuusulassa olisi hyvä asua, elää, harrastaa, yrittää ja tehdä työtä. Koska juuri siitä kuntauudistuksessa on kyse. Kuinka voimme turvata hyvät ja riittävät palvelut kuntalaisille, kuinka voimme kehittää ympäristöämme vieläkin viihtyisämmäksi, kuinka voimme tarjota elinkeinoelämälle paremmat toimintaedellytykset ja kuinka voimme taata kilpailukykymme muiden kuntien joukossa.

Metropolialueen haasteita ei ratkaista kuntatyöryhmän esittämällä mallilla


8.2.2012
Kuntauudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa, että Uusimaa jaettaisiin kuntauudistuksessa yhdeksään kuntaan. Työryhmä esittää Tuusulan, Keravan, Järvenpään ja Nurmijärven yhdistämisen selvittämistä. Nurmijärven liittäminen ei mielestäni perustu luontaiseen asiointi- eikä työssäkäyntisuuntaan. Työryhmäkin toteaa raportissaan, että ”Yhteydet Nurmijärveltä Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suuntaan edellyttäisivät kehittämistä.” Valtion tarjoamat liikennemäärärahat ovat olleet viime vuosina aivan liian pienet täällä Keski-Uudellamaalla. Ei olisi mitään järkeä käyttää niitä vähäisiäkään rahoja Nurmijärven yhteyksien parantamiseen Tuusulan suuntaan. Todelliset tarpeet ovat ihan muualla.

Nykyiset neljä kuntaa pystyvät itsenäisesti järjestämään palvelut huomattavasti kustannustehokkaammin, kuin esitetty uusi 150 113 asukkaan kunta. Vaarana on, että kuntalaistemme palvelut heikentyvät nykyisestä tasosta huomattavasti. En näe Tuusulan saavan mitään lisäarvoa esitetystä suurkunnasta. Tuusulan, Keravan ja Järvenpään yhdistämistä on jo aiemmin selvitetty. Selvityksessä ei päädytty kuntien yhdistämiseen. On kuitenkin hyvä, että kuntatyöryhmän esittämä selvitysmenettely nyt toteutetaan ja osaltamme voimme siinä yhteydessä tarjota vaihtoehtoisia malleja todellisten haasteidemme ratkaisemiseksi.

Tarvitaan aiesopimus ja metropoliratkaisu


Helsingin seudulle toivon syvempää ja sitoutuneempaa yhteistyötä kuntien ja valtion kesken. Maankäyttöä, asumista ja liikennettä kattavan aiesopimuksen jatkamista pidän tärkeänä. Metropolialueelle tarvitaan jatkossa metropoliratkaisu, joka tarkoittaa mm. yhteistä kaavallista näkemystä Helsingin seudun liikennejärjestelmästä. Uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja ei kuitenkaan pidä lisätä, vaan eri toimijoiden suunnittelua ja valmistelua tulisi selkiinnyttää ja edistää. Toivon, että kuntatyöryhmä valmistelee välittömästi myös esityksen metropoliratkaisusta, josta myös voidaan käydä keskustelua kuntakierroksen Uudenmaan tilaisuudessa maaliskuun lopulla.

Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon yhdistymiseen en usko. Poliittista tahtotilaa ei tule löytymään. Tämä heikentää osaltaan koko kuntauudistuksen toteutumista, joka joissakin osin maatamme olisi tärkeää tai jopa välttämätöntä.

Valtuustoaloitteeni johti uuden nuorten toiminnan käynnistämiseen

 

Tuusulan nuorisopalvelut aloittaa avointen nuorteniltojen järjestämisen Mattilan päiväkodin tiloissa Hirsitie 2:ssa torstaina 26.1 klo 18.00 alkaen. Illat on suunnattu alueen 13-18 -vuotiaille nuorille.

Nuorteniltoja tullaan viettämään tilalla aina torstaisin 18.00- 21.00 ja perjantaisin klo 18.00- 23.00. Tilalta nuoret löytävät kaksi nuoriso-ohjaajaa, pelejä, soittimia sekä mahdollisuuden hengähtää yhdessä kavereidensa kanssa.

Ajatus nuorisotoiminnan laajentamisesta Mattilan ja Kirkonkylän alueelle sai alkunsa vuonna 2010 tehdystä valtuustoaloitteesta.

Aloitteessa toivottiin että nuorisopalveluissa tehdään suunnitelma toiminnan ja palveluiden järjestämiseksi nuorille Kirkonkylän ja Mattilan alueella kunnan omana toimintana.  Keväällä 2011 alueen asukkailla oli mahdollisuus vastata sähköiseen kyselyyn, jossa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä nuorisotoiminnan järjestämisestä. Kyselyn pohjalta heräsi toive tilasta, jossa nuoret voivat turvallisesti tavata ystäviään ja nuoriso-ohjaajia. Kevätkauden 2012 aikana kerätään arvokasta palautetta niin nuorilta kuin alueen muiltakin asuakkailta kokeilun alla olevan tilan tarpeellisuudesta. Näin nuorisopalveluissa voidaan tulevaisuudessakin suunnitella alueen tarpeita vastaavaa nuorisotoimintaa.

Käynti nuorille suunnattuun tilaan tapahtuu päiväkodin takakautta, kyltit ohjaavat kävijät perille!

Lisätietoja: Nuoriso-ohjaaja Ronja Nyman 040 3144044