Ajankohtaista 2011

Puheeni valtuuston budjettikokouksessa 14.11.2011

Tänä vuonna olemme tekemässä talousarviota hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Euroopan talous on hyvin epävarmassa tilanteessa ja uusia käänteitä uutisoidaan viikoittain. Velkakriisin syveneminen ja maailmantalouden yleinen kituminen ovat kurjistaneet entisestään talouden näkymiä. On selvää, että Euroopan tilanne vaikuttaa myös Suomen talouteen, mutta vaikutuksia juuri Tuusulan talouteen on vaikea tarkkaan arvioida. Kukaan ei pysty nyt luotettavasti ennustamaan, mihin suuntaan olemme Suomenkaan talouskasvun suhteen menossa ja millä aikataululla. Viime perjantaina Helsingin Sanomissa maamme johtavat talousennustajatkin olivat eri mieltä talouden suunnasta. Huonoimmissa ennusteissa maalailtiin miinusmerkkistä talousnäkymää. Positiivisissa ennusteissa arvioitiin vajaan kahden prosentin kasvua. Valtiovarainministeri Urpilainen totesi, että tilannetta ei pidä nyt säikähtää. On odotettava rauhassa. Urpilaisen linja on kannatettava.

Talousarvioneuvottelut on käyty aikaisempien vuosien tapaan kaikkien valtuustoryhmien kesken, hyvässä yhteistyössä. Valtuustoryhmät ovat neuvotteluissa yhteisesti sopineet, että sosiaali- ja terveystoimen budjetin jälkeenjääneisyys on kurottava umpeen. Tässä budjettiesityksessä on tuota kuromista tehty 1,7 miljoonan euron verran. Vuoden päästä tilanne on jälleen arvioitava ja tarvittaessa määrärahalisäys on silloinkin tehtävä. On kuitenkin järkevää ajoittaa tämä useammalle kuin yhdelle vuodelle.

Kunnanhallitus esittää valtuustolle tasapainoista talousarviota, johon vallitsevassa taloustilanteessa sisältyy tiettyjä riskejä, se on rehellisesti tunnustettava. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 3,6 prosenttia. Verotulojen arvioidaan siis kasvavan n. 5,2 miljoonaa ensi vuoden aikana. Tänä vuonna kasvua arvioidaan tulevan n. 7 miljoonaa euroa. Kunnanhallituksen tekemään 1,1 miljoonan euron verotulolisäykseen sisältyy luonnollisesti omat riskinsä, mutta työllisyyskehitys Tuusulassa on tämän vuoden aikana ollut sen suuntainen, että tämä taso on mahdollista saavuttaa. Syyskuun lopussa työttömyys Tuusulassa oli 4,5 %, kun se vielä maaliskuussa oli 5. Kukaan ei varmuudella pysty sanomaan, mikä olisi juuri oikea verotuloennuste, sellaista kristallipalloa meillä ei ole käytettävissä. Esitetty 2,6 miljoonan euron positiivinen tulos takaa onneksi hyvän puskurin sekä tulojen, että menojen riskeille. Tämän vuoksi tarvetta veronkorotuksille ei ole.

Kunnanhallitus teki kunnanjohtajan talousarvioesitykseen poikkeuksellisen suuret määrärahalisäykset. Osa lisäyksistä ovat tuota sosiaali- ja terveystoimen budjetoinnin kuromista, osalla lisäyksistä saadaan selvää parannusta palveluihin. Näistä merkittävimpiä ovat sosiaali- ja terveystoimessa perhetukikeskuksen toiminnan kehittäminen sekä terveyskeskuksen vastaanotto- ja päivystystoiminnan parantaminen.  Kasvatus- ja sivistystoimessa voidaan lisätyn määrärahan turvin vakiinnuttaa joustavan perusopetuksen järjestäminen kolmeen toimipisteeseen. Nämä muutamina esimerkkeinä. Kaiken kaikkiaan tässä budjettiesityksessä on kunnan toiminnan painopistettä saatu vietyä hiukan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja tämä on linjauksena erinomainen.

Väestönkasvun turvaaminen on edellytys kunnan vakaalle taloudelle. Ensi vuodelle arvio väestönkasvusta on poikkeuksellisen alhainen, kun vertaa lukua lähivuosiin. Väestönkasvu koko Helsingin seudulla on hyvin pientä, joten Tuusula ei poikkea siinä mielessä muista kunnista tällä seudulla. Kerrostalohankkeita viivästyttää taloudellinen suhdannetilanne. Olemme myös jääneet selvästi tavoitteestamme omakotitonttien myynnissä. Tämä johtuu muutamien vuosien takaisesta heikosta maanhankintatilanteesta ja kaavoituksen resurssivajeesta. Tilanne näyttää nyt onneksi huomattavasti paremmalta. Maanhankinta on selvästi vilkastunut tämän syksyn aikana uusitun maapoliittisen ohjelman myötä. Tämä budjettiesitys sisältää myös useita toimenpiteitä koko kuntakehityksen toiminnan kehittämiseksi ja resurssien lisäämiseksi. Paitsi asuntotuotantoon, ovat lisäresurssit tarpeen myös työpaikkatonttien lisäämiseen. Ensi vuoden alussa meillä aloittaa uusi kuntakehityslautakunta, joka tulee saamaan yhä enemmän vastuuta koko elinkeinopolitiikan seuraamisesta ja kehittämisestä.

Väestönkasvu tuo mukanaan investointitarpeita, joiden rahoittaminen ilman vierasta pääomaa tulevina vuosina on mahdotonta. Viime vuosina olemme muun muassa myyneet käytöstä poistettuja kiinteistöjä. Myös jatkossa on selvitettävä vaihtoehdot omaisuuden realisoimiseksi.

Vaikka tähän budjettiesitykseen sisältyy tiettyjä riskejä, on meidän muistettava, että se sisältää myös paljon hyviä asioita kuntalaisten palveluiden kannalta. Tuusula on pystynyt hoitamaan talouttaan vastuullisesti, joka näkyy myös alhaisessa lainamäärässämme. Toivon, että valtuusto tekee tänään hyviä päätöksiä, joilla emme rasita kuntalaisten kukkaroa nykyistä enempää ja joiden turvin voimme säilyttää kilpailukykymme Helsingin seudulla niin palveluiden laadussa, elinympäristön viihtyisyydessä kuin elinkeinopolitiikassakin.

 

Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa 1.11.2011. Tässä lyhentämätön versio:


Kuntarajojen siirtely ei ole ratkaisu metropolialueen haasteisiin


Kuntauudistus on yksi maamme hallituksen suurimmista hankkeista, ainakin nousseen keskustelun ja medianäkyvyyden perusteella mitattuna. Hanke on tärkeä, jopa välttämätön maamme saattamiseksi siihen kuntoon, että voimme tuottaa kaikki tarvittavat palvelut ikärakenteen voimakkaasti muuttuessa. Kuntauudistuskeskustelussa pääosaan ovat nousseet toimenpiteet kuntarajojen muuttamiseksi, vaikka mitään virallisia esityksiä ei ole vielä tehtykään. Luonnoksia ja erilaisia vaihtoehtoja sen sijaan on ollut näyttävästi esillä maamme eri medioissa. Harmillisesti keskustelu on ohjautunut pelkästään kuntaliitoksiin ja kuntarajojen siirtelyyn, vaikka ongelmien ratkaisussa pitäisi olla myös muutkin keinot esillä. Varsinkin metropolialueella pitää ehdottomasti hakea toimivampia keinoja. Pelkästään kuntarajojen siirtelyllä ei ongelmia ratkaista.

Palveluiden tuottamisen näkökulmasta pääosin metropolialueen kehyskunnat ovat tällä hetkellä kooltaan parhaita mahdollisia, eli juuri niitä vahvoja peruskuntia. Tyytyväisyys palveluihin on korkealla ja kustannustehokkuus niiden tuottamisessa on hyvä. Tarvetta kuntarajojen muuttamiselle ei palveluiden tuottamisen näkökulmasta ole. Metropolialueen haasteet liittyvät sen sijaan hyvin pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kysymyksiin. Näitä haasteita ei ratkaista kuntarajoja siirtelemällä. Ensisijainen keino on hakea pysyvää metropoliratkaisua näiden asioiden hoitamiseksi. Valtion ja metropolialueen kuntien on sitouduttava sopimuksin ja kohdennetuin resurssein liikenneinvestointeihin, sitä tukevaan maankäyttöön sekä yhteisesti sovittavaan asuntotuotantoon.

Kuntauudistushankkeessa marssijärjestyksen pitää Helsingin seudulla olla se, että samanaikaisesti kuntarakennekysymyksen kanssa, tai jopa ennen sitä, selvitetään myös metropoliratkaisun malli. Tämä on noussut vahvasti esiin muun muassa kehyskuntien johtajien kommenteissa (HS 23.10.) Helsingin ehdotukseen seitsemän kunnan Suur-Helsingistä.

Metropolialueen elinvoimaisuus on edellytys koko maamme kilpailukyvylle. Metropolialueen kilpailukykyä kehitetään parhaiten sallimalla asukkaiden ja yritysten valinnanvapaus asuin- ja sijaintipaikastaan, usean kunnan joukosta.  Kuntien välinen kilpailu takaa sen, että jokainen kunta tekee parhaansa vastatakseen kysyntään, kehittyäkseen ja ollakseen mahdollisimman kustannustehokas. Tämä pitää ehdottomasti säilyä myös jatkossa ja pitää kirkkaana mielessä, kun kuntauudistuksen toimenpiteitä metropolialueelle suunnitellaan.

Sanna Kervinen
kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.)
KUUMA-hallituksen jäsen
Tuusula

 

Kauppalehden mieilipidesivulla 15.9. julkaistiin kirjoitukseni. Toimitus oli hiukan lyhentänyt tekstiäni, tässä alkuperäinen kirjoitus:

 

 

Asuntotuotanto ei lisäänny sanktioilla

Tuore asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) väläytteli sanktioiden käyttöönottoa Helsingin seudun asuntotuotannon lisäämiseksi (KL 13.9.). Valtion ja neljäntoista Helsingin seudun kunnan välisellä aiesopimuksella (2008 -2011) tavoiteltiin noin 13 000 asunnon rakentamista vuosittain, joista 20 % tulisi olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Ministeri Kiuru moittii etenkin kehyskuntia siitä, että aiesopimusta on rikottu. On muistettava, että kuntien mahdollisuuksiin saavuttaa nuo tavoitteet ovat vaikuttaneet merkittävästi taloudellinen taantuma ja nopeasti muuttunut suhdannetilanne.

Tuusulan kunnan osalta tuo asuntorakentamisen tavoite on ollut vuosittain 400 asuntoa, joista 80 valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Olemme täyttäneet tuon tavoitteen hyvin. Esimerkiksi viime vuonna Tuusulaan valmistui 295 asuntoa, joka on n. 75 % kuntamme kokonaistavoitemäärästä. Vuokra-asuntotuotannossa jopa ylitimme meille asetetun tavoitteen, niitä rakentui 88. Myös muun muassa Nurmijärvellä on saavutettu yhtä hyvä asuntorakentamisen määrä. On tärkeää huomata, että taloudellisesta suhdanteesta huolimatta, kehyskunnissa on päästy asetettuun tavoitteeseen mielestäni kiitettävin arvosanoin.

Asuntotuotannon pitää perustua aitoon kysyntään

Maamme metropolialueen kilpailukykyä kehitetään parhaiten sallimalla asukkaiden ja yritysten valinnanvapaus asuin- ja sijaintipaikastaan. Kuntien välinen kilpailu asunto- ja elinkeinopolitiikassa takaa sen, että jokainen kunta tekee parhaansa vastatakseen kysyntään, kehittyäkseen ja ollakseen mahdollisimman kustannustehokas. Valtion kannustimilla ja porkkanarahoilla voidaan varmasti vauhdittaa rakentamista, mutta silloin tuotanto ei välttämättä perustu aitoon kysyntään.

Asuntopoliittisessa keskustelussa puhutaan usein taajamien tiivistämisestä, kerrostalorakentamisesta ja kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, mutta ei pidä unohtaa sitä, että iso osa tavallisista suomalaisperheistä haluaa asua omakotitalossa tai muussa pientalossa. Tällaista rakentamista tarvitaan myös metropolialueella ja siihen kysyntään pystyvät parhaiten vastaamaan Helsingin seudun kehyskunnat, joissa maaseutumainen ympäristö tarjoaa hyvin tilaa rakentamiseen. Hyvällä liikennesuunnittelulla päästään silti kustannustehokkaisiin ja ympäristön kannalta järkeviin liikenneratkaisuihin.

Sitovuutta on parannettava

Kiuru esittää, että tarvitaan toimia, joilla asuntopoliittisen aiesopimuksen sitovuutta voidaan parantaa. Olen samaa mieltä. Niitä toimia tarvitaan etenkin valtion puolelta. Esimerkiksi kehyskunnille osoitetut valtion liikennemäärärahat eivät ole olleet oikeassa suhteessa asetettuihin väestönkasvutavoitteisiin nähden. Liikenneinvestointien toteuttaminen on jatkossa kytkettävä ehdottomasti monipuolisen asuntotuotannon toteuttamiseen.

Elinkeinopolitiikkaa ei saa unohtaa

Toivon, että Kiurun mainitsemassa tulevassa asuntopoliittisessa toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota myös elinkeinopolitiikkaan. On koko metropolialueen, ja siten koko Suomen etu, että löydetään keinot vahvistaa kasvuyrityksiä, ja keinot luoda uutta yritystoimintaa. Luomalla myös työpaikkoja metropolialueen kehyskuntiin, saavutetaan samalla sitä aitoa kysyntää asuntorakentamiseen.

Sanna Kervinen
kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.)
Tuusula

 

YLE Helsinki: Tuusulan terveyskeskuksen kriisi ei hellitä

[Ajankohtaisohjelmat] julkaistu pe 9.9. klo 10:40

Terveyskeskuspalvelujen saatavuus on ollut kuuma peruna Tuusulassa jo pidemmän aikaa. Jo pelkästään soittaminen ajanvaraukseen tuottaa tuskaa ja jos pääsee läpi, on lääkäriaikojen saaminen onnenkauppa. Vaikein tilanne on Hyrylässä. Terveyskeskuspalvelujen surkeasta tilanteesta ovat tietoisia myös päättäjät, mutta mitään ei tapahdu. Miksi näin on? Make Hinkkasen tentattavina ovat Tuusulan kunnanhallituksen puheejohtaja Sanna Kervinen (kok.) ja valtuuston puheenjohtaja Arto Lindberg (sd.). (Kesto 6:33)

MP3-äänileike1315555646998_1315555647049.mp3 (6.0 MB)
Kuuntele tästä haastattelu

Kokoomus haluaa parantaa terveyspalveluita uudella Tuusulan mallilla

 

Tuusulan vastaanotto- ja päivystystoimintaa tulee kehittää uuden Tuusulan mallin mukaiseksi. Tuusulan mallista on nyt laadittu alustava suunnitelma ja hanketta voidaan ryhtyä viemään eteenpäin seuraavaksi pilotoinnin avulla.
Uusi malli tuo helpotusta lääkärijonoihin ja vastaa väestön ikääntymisen tuomiin tulevaisuuden haasteisiin.

Suunnitelma uudesta vastaanotto- ja päivystystoiminnan kehittämisestä esiteltiin kunnanhallitukselle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle elokuussa. Valtuusto merkitsi laaditun suunnitelman tiedokseen ma 5.9.2011. Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että pilotointi voidaan aloittaa mahdollisimman pian ja siksi tarvittavat henkilöstölisäykset on tehtävä jo ensi vuoden budjetin laadinnan yhteydessä.

Kokoomuksen esityksestä Tuusulan mallin vaativat uudet huonejärjestelyt ja remontin suunnittelu Hyrylän terveyskeskuksen päivystyksessä on jo aloitettu. Uusia tilaratkaisuja tarvitaan siihen asti, ennen kuin uusi sosiaali- ja terveysasema valmistuu. Uuden sosiaali- ja terveysaseman suunnittelu on jo käynnistetty ja tavoitteena on saada se valmiiksi pikaisesti.

Terveyspalveluiden vastaanottotoiminnassa uusi Tuusulan malli tarkoittaa hoitaja-lääkäri - työparitoiminnan kehittämistä. Mallista on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Sipoossa. Myös sairaanhoitajien vastaanottotoimintaa tulee Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä kehittää entisestään. Muutokset on tehtävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tämä osaltaan vahvistaa uuden mallin toimivuutta.

Kuntalaisille uusi palvelu toisi lyhyempiä jonotusaikoja lääkärille ja tarkoituksenmukaista hoitoa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

 

Otsikko johti harhaan

Harmillisen harhaanjohtava otsikko to 18.8. Keski-Uusimaassa:

Tuusula unohti lupauksensa Ristikydön rakentamisesta

Tekstissä viitataan valtuuston "äänestykseen" yleiskaavavaihtoehdoista. Valtuusto ei ole asiasta virallisesti äänestänyt, koska Tuusulan yleiskaava ei ole vielä sellaisessa vaiheessa, jota valtuusto kokouksessaan voisi käsitellä.

Sen sijaan kunnanhallitus maanantaina 15.8. kokouksessaan oli yksimielinen siitä, että maakuntakaavaluonnokseen Ristykydön alue tulee merkitä taajamatoimintojen alueeksi ja näin ollen Tuusula haluaa aluetta kehittää ja rakentaa. Yleiskaavavalmistelun vaiheita ja erilaisia vaihtoehtoja esiteltiin valtuutetuille viime keväänä valtuustoseminaarissa, jossa valtuutetut pääsivät kertomaan mielipiteitään erilaisiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin sellaisilla äänestyskapuloilla, joita joissakin tv-ohjelmissakin on nähty. Mistään virallisesta äänestyksestä ei kuitenkaan ollut kysymys.

 

 

 

Maapolitiikasta yhteisymmärrys

 

Tuusulan valtuusto on hyväksynyt yksimielisesti uuden maapoliittisen ohjelman.  Kiitos tästä kuuluu kaikille valtuustoryhmille, jotka olivat ohjelman valmistelutyössä tiiviisti mukana koko kevään. Tuusulan kunnassa on vuosia, jopa vuosikymmeniä ollut päättäjien keskuudessa erimielisyyttä maapolitiikasta. Tämä on ollut surullista, koska maapolitiikassa on kyse myös ennen kaikkea kunnan talouspolitiikasta ja siten myös hyvinvointipolitiikasta. Nyt maapolitiikasta on löytynyt linja, johon kaikki valtuustoryhmät ovat sitoutuneet.

Maapoliittinen ohjelma 2020 on sisällöltään edelleen vahvasti vapaaehtoisuuteen perustuva. Vaikka ohjelmassa mainitaan lunastus (samalla tavalla kuin edellisessäkin ohjelmassa) yhtenä maanhankintakeinona, niin valtuuston yhteinen tahtotila on edelleen se, että maanhankintaa toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisin menetelmin, hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Maankäyttösopimuksissa sopimuskynnystä on nostettu 100 k-m2:stä 500 k-m2:iin. Tällä on suotuisat vaikutukset uusien hankkeiden aikatauluihin. Muutos vähentää  joissakin tapauksissa merkittävästi myös byrokratiaa ja monimutkaisia sopimuskäytäntöjä.

Valtuusto on yksimielisesti hyväksynyt tavoitteen vuotuisesta sadan omakotitontin myymisestä. Maanhankintaa tullaan tehostamaan ostamalla nykyistä enemmän raakamaata. Valtuustolla on myös yksimielinen näkemys siitä, että raakamaan hintatasoa tarkistetaan.

Myös työpaikkatonttien merkittävästä lisäämisestä on valtuustossa yhteisesti asetetut tavoitteet. Maapoliittinen ohjelma on yksi keino näiden tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta ei ainoa. Tarvitsemme lisäksi nykyistä vahvempaa elinkeinopolitiikkaa uudenlaisen yrittäjyyden luomiseksi ja yritysten kasvun turvaamiseksi. Menestyvä elinkeinoelämä turvaa työpaikat ja tuo niitä lisää, ja on siten tärkeä osa kunnan tervettä taloutta.

Tuusula sijaitsee loistavalla paikalla, keskellä maamme metropolialuetta. Kuntamme vetovoimatekijöitä ovat maaseutumainen ympäristö ja viihtyisät asuinalueet.  Hyvällä maapolitiikalla voimme osaltaan kehittää kuntaamme entistäkin viihtyisämmäksi nykyisille ja tuleville kuntalaisille.

Tuusula ei lähde vielä HSL:n jäseneksi - joukkoliikennettä on kehitettävä muilla keinoin 


Kunnanhallitus päätti maanantaina 7.3.2011 kokouksessaan, että Tuusula ei vielä käynnistä liitosselvitystä HSL:n jäseneksi liittymiseksi. Julkisuudessakin paljon esillä ollut HSL-asia vaatii vielä useita lisäselvityksiä ja neuvotteluita, ennen kuin liittymistä voidaan harkita. Joukkoliikenteen kehittämiseen tulisi löytää kuntalaisten kannalta kustannustehokkaita ratkaisuja. Ei ole oikein, että lippujen hinnat kallistuisivat, jos palvelu ei kuitenkaan parane. Lippuhinnoittelun lisäksi on tarkasteltava myös kunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Vuosittainen HSL-jäsenmaksu edellyttäisi tehdyn selvityksen perusteella kunnallisveron korottamista, joka ei missää nimessä ole toivottavaa.

Tuusulan kunta ei siis nyt tehdyn selvityksen perusteella vielä esitä liittymisvalmistelujen aloittamista HSL:lle. Ennen liittymisvalmisteluiden jatkamista kunnan ja HSL:n välillä tulee vuoden 2011 aikana: 

  • Laatia käynnistyvä Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasoselvitys ja seurata liikenteenhoitomallien kehitystä
  • Laatia lisäselvityksiä valmistuneen HSL -selvityksen täsmentämiseksi, sekä 
  • Kehittää sekä lippujärjestelmää että yhteistyötä HSL:n kanssa.  

Tuusulan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi


Tuusulan kunnanvaltuusto valitsi minut maanantaina 31.1.2011 kunnanhallituksen puheenjohtajaksi.

Kiitän omasta ja koko kunnanhallituksen puolesta saamastamme luottamuksesta. Pyrimme hoitamaan työmme parhaan kykymme mukaan siten, että voimme olla valtuuston ja kuntalaisten luottamuksen arvoisia.

Kaikessa työssämme näen äärimmäisen tärkeänä toimivan ja avoimen yhteistyön valtuustoryhmien, lautakuntien, eri toimikuntien ja viranhaltijoiden kanssa.

Tuusulan tulevaisuus näyttää talouden osalta edelleen haasteelliselta, mutta moniin muihin kuntiin nähden kuitenkin hyvältä. Tämän valtuustokauden alussa talous kääntyi hyvin lyhyessä ajassa merkittävään laskuun ja Tuusulassakin jouduimme reagoimaan tilanteeseen nopeasti. Avasimme keväällä 2009 juuri muutama kuukausi aiemmin tehdyn budjetin menojen kasvun pienentämiseksi. Valtuusto teki tilanteessa vastuullisen ratkaisun, jonka ansiosta pystyimme välttämään pahimmat karikot. Vaikka vahva ja vakaa kuntatalous ei voikaan olla itseisarvo, on se mielestäni kuitenkin tärkein perusasia, jotta voimme jatkossakin tuottaa palveluita kaikille kuntalaisille oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

Samanaikaisesti, kun vahvistamme edelleen talouttamme, kohtaamme myös yhä uusia pidemmän aikavälin haasteita. Työvoima vähenee ja palveluiden tarve kasvaa, kun väki vanhenee. Yhä harvempi työssäkäyvä maksaa yhä useamman lapsen ja ikäihmisen hyvinvoinnin. Nyt tarvitaan meiltä kaikilta, niin päättäjiltä kuin henkilöstöltäkin, uusia ja ennakkoluulottomia ajatuksia ja ideoita, jotta löytäisimme taloudellisempia ja tehokkaampia tapoja järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut.

Haasteiden lisäksi meillä Tuusulassa on onneksi myös paljon mahdollisuuksia. Voisi jopa todeta, että Tuusula sijaitsee Suomen parhaimmalla paikalla. Olemme yhdessä linjanneet, että haluamme kehittyä itsenäisenä kuntana kolmessa kuntakeskuksessa hakien taloudellista ja toiminnallista lisäarvoa seutuyhteistyöstä. Ottamalla aktiivisen roolin metropolialueen kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa turvaamme kuntalaistemme edunvalvonnan parhaiten. Metropolialueen erityiskysymykset tulevat olemaan vahvasti esillä koko tämän valtuustokauden.

Kun asukasmäärämme tulevina vuosina kasvaa uusien asuinalueiden rakentumisen myötä, on meidän kiinnitettävä erityistä huomiota myös työpaikkojen määrän kasvuun. Strategiassamme olemme asettaneet tavoitteeksi 100 % työpaikkaomavaraisuuden. Tämä edellyttää meiltä selkeitä linjauksia muun muassa maapolitiikkaan, joka on yksi tärkeimmistä välineistä työpaikkatonttien synnyttämisessä. Uusia työpaikkoja luodaan myös uudenlaisella yrittäjyydellä ja yritysten kasvulla, joille on taattava entistäkin paremmat edellytykset. Menestyvä elinkeinoelämä turvaa työpaikat ja on tärkeä osa kunnan tervettä taloutta tulevaisuudessakin.

Vaikka kunnanhallituksen kokoukset pidetäänkin suljettujen ovien takana, haluan että meillä on vertauskuvallisesti aina ovi auki kaikille muille toimielimille, viranhaltijoille, yrityksille, yhdistyksille ja ennen kaikkea kaikille kuntalaisille. Päätöksenteon kantavana periaatteena tulee olla avoimuus ja läpinäkyvyys. Rakentavalla yhteistyöllä pääsemme parhaisiin tuloksiin.