Ajankohtaista 2010

Nuorille lisää toimintaa

Tuusulan nuorisotoimen palvelut tavoittavat melko hyvin tuusulalaiset nuoret. Etelä-Tuusulassa haasteena ovat Kirkonkylän ja Mattilan alueet, jonne palveluita kuitenkin kaivataan nykyistä enemmän. Esimerkiksi nuorisotalojen verkosto ei tällä hetkellä tavoita näillä alueilla asuvia nuoria. Parin vuoden takaisen valtuustoaloitteen pohjalta selvitettiin yhteistyömahdollisuuksia Keravan kanssa. Yhteistyötä ei kuitenkaan syntynyt.

Esitin valtuustoaloitteena 17.5.2010, että nuorisopalveluissa tulee tehdä suunnitelma toiminnan ja palveluiden järjestämiseksi nuorille Kirkonkylän ja Mattilan alueella kunnan omana toimintana. Yhteistyötä tulee kuitenkin luonnollisesti tehdä tuusulalaisten järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Toimintaa tulee suunnitella yhteistyössä Tuusulan nuorisovaltuuston kanssa.

Kunnanhallitus jäi joulutauolle
 

Tuusulan kunnanhallitus piti vuoden viimeisen kokouksensa ma 13.12.2010. Samalla kunnanhallituksen toimikausi lähestyy myös loppuaan, sillä valtuustokauden jälkimmäiselle kaksivuotiskaudelle valitaan uusi kunnahallitus 31.1.2011 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Nykyisellä kokoonpanolla kokoonnumme vielä kolmeen kokoukseen tammikuun puolella.

Kevätkausi alkaa mielenkiintoisissa tunnelmissa, kun Vantaan aloitteesta tehty seutuhallintoselvitys tulee kuntiin käsiteltäväksi. Pohdittavaksi tulee se, millä tavalla metropolialuetta aiotaan jatkossa kehittää ja mikä on kehyskuntien rooli ja asema esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä. Tulevat eduskuntavaalit tuovat varmasti myös oman jännityksensä kunnan päätöksentekoon. Odotan vaalien jälkeistä hallitusohjelmaa mielenkiinnolla. Uskon, että metropolikysymykset nousevat myös siinä vahvasti esiin. Nyt on kuitenkin aika ensin valmistautua joulun odotukseen. Toivottavasti pakkaset ja lumitilanne olisivat suotuisia kaikille hiihdon harrastajille.

Tuusulan 2011 budjetti syntyi hyvässä yhteisymmärryksessä

Valtuusto kokoontui päättämään vuoden 2011 talousarviosta maanantaina 15.11.2010. Vallitseva taloustilanne edellyttää vielä ensi vuodellekin tiukkaa budjettia, josta vallitsi päättäjien keskuudessa varsin suuri yksimielisyys. Kunnanhallituksen esitys valtuustolle perustui nykyiseen 18,25 veroprosenttin, eikä paineita sen nostamiselle tullut, vaikka joitakin lisäyksiä kunnanhallituksen esitykseen valtuustossa tehtiinkin. Valtuusto päätti muun muassa yhden koululaisten tukihenkilön vakanssin lisäämisestä. Etelä-Tuusulan uuden lukion suunnitteluun varattiin rahaa 50 000 € vuodelle 2011. Valtuusto keskusteli vilkkaasti lukion kehittämisestä muutenkin. Budjettikokous sujui kaiken kaikkiaan hyvin sopuisissa merkeissä.

Tulevaan vuoteen ollaan menossa mielestäni hyvin positiivisissa tunnelmissa. Työllisyystilanne on parantunut keväästä ja tonttikysyntä on vilkastunut merkittävästi. Hyvä uutinen saatiin viime viikolla, kun YIT Rakennus Oy ja Tuusulan kunta solmivat esisopimuksen viiden asuinrakennustontin myymisestä Koskenmäeltä. Sopimuksen kauppasumma on 2,6 miljoonaa euroa. YIT rakentaa alueelle noin 100 energianeroa asuntoa. Alueen rakentaminen toteutetaan vaiheittain 2011–2016.

 

Surkea Kiljava-päätös!

Tuusulan valtuusto päätti 6.9.2010 äänin 32-16, 3 tyhjää,
- että Tuusulan kunta hyväksyy Kiljavan Sairaala Oy:n osakeyhtiölain tarkoittaman jakautumisen kiinteistöosakeyhtiöön ja kuntoutus- sekä hoivapalveluista vastaavaan yhtiöön
- että kunnanvaltuusto valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään Kiljavan Sairaala Oy:n jakautumissuunnitelman.
- että Tuusulan kunta hyväksyy, että Tuusulan kunnan Kiljavan Sairaala Oy:n puolesta antamat omavelkaiset takaussitoumukset siirtyvät yhtiön jakautumissuunnitelman kautta syntyvän kiinteistöosakeyhtiön hyväksi.
- että Tuusulan kunta sitoutuu vuoden 2010 osalta 135 000 euron ja vuosien 2011-2014 osalta vuosittain enintään 270 000 euron suuruiseen, ns. vastikkeen maksuvelvoitteeseen Kiljavan Sairaala Oy:n jakautumissuunnitelman kautta syntyvälle kiinteistöosakeyhtiölle.

Päätös on talouden näkökulmasta surullinen. Tuusulan kunta on nyt sitoutunut sijoittamaan kannattamattomaan sairaalatoimintaan reilusti yli miljoona euroa rahaa tulevina vuosina. Kiljavan sairaalahankkeeseen lähteminen oli alunperinkin huono päätös.

Vuosina 2005 ja 2006 Tuusulan eri luottamuselimissä käsiteltiin Kiljava-hanketta ainakin parikymmentä kertaa. Kuulimme tuolloin lukuisia eri asiantuntijoita, jotka esittivät laskelmia ja perusteluita hankkeen tarpeellisuudesta ja riskittömyydestä. Terveyslautakuntamme otti tuolloin asiantuntijoiden vakuutteluista huolimatta selvän kielteisen kannan hakkeeseen, mutta valtuuston enemmistö demareiden johdolla oli hankkeen kannalla. Maaliskuussa 2006 Tuusulan valtuuston enemmistö päätti lähteä rahoittamaan Kiljavan sairaalahanketta merkitsemällä 756 000 euron osakepääoman ja myöntämällä sairaalayhtiölle 883 000 euron omavelkaisen takauksen. Kokoomuksen valtuustoryhmä vastusti hanketta tiukasti, mutta enemmistön päätökseen oli tyytyminen. Jos kaikki olisi mennyt hyvin, ei asiaa olisi tarvinnut käsitellä juurikaan enää ja voisimme vaan tyytyväisinä todeta, että enemmistö oli oikeassa. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole.

Kiinteistössä alkoi ennakoitua huomattavasti kalliimpi saneeraus ja huonoa tuuriakin sattui matkan varrelle. Kesäkuisesta tulipalosta huolimatta sairaala avattiin potilaille syyskuussa 2008. Palveluntuottajaksi valittiin kilpailutuksen kautta MedOne Oy, jonka kanssa tehtiin sopimus osastokuntoutuspalveluiden tuottamisesta vuoden 2013 loppuun. Tuusulan kuntaa yhtiön hallituksessa valittiin toukokuussa 2008 edustamaan kaksi henkilöä, kokoomuksen ja demareiden edustajat. Tuusulan kunta myös sitoutui noudattamaan yhteisesti sovittuja kuntoutukseen lähettämisen kriteerejä, joita olemme noudattaneetkin koko ajan.

Toukokuussa 2009 kokoomuksen edustaja halusi erota yhtiön hallituksesta ja kunnanhallitus nimesi hallitukseen toisen kokoomuslaisen henkilön. Jo tuolloin yhtiön toiminta oli raskaasti tappiollista ja käyttöaste vaivaiset 30 %. Kesäkuussa 2009 Tuusulan toinen hallitusjäsen, demareiden edustaja halusi erota yhtiön hallituksesta. Tilalle demareista ei vastuulliseen hallitustyöhön löytynyt ketään. Sairaalan taloudellinen tilanne oli huolestuttava. Sairaalan yhtiökokous oli pakotettu pohtimaan toimenpiteitä sairaalan tulevaisuuden turvaamiseksi. Yhtiökokous päätti esittää sairaalayhtiön hallitukselle, että se laatii 15.8.2009 mennessä yhtiön talouden tervehdyttämisohjelman. Sairaala oli ollut tuolloin toiminnassa alle vuoden. Kiljavan sairaala oy:n hallitukselta tuli esitys, että osa kuntoutuspaikoista muutetaan hoitopaikoiksi, joka olisi tarkoittanut Tuusulan osalta 17 paikkaa. Tämä olisi merkinnyt meillä sitä, että oman terveyskeskussairaalamme osasto 2 olisi jouduttu sulkemaan ja 28 henkilön osalta olisi aloitettu yt-neuvottelut. Tuusulan kunta ei hyväksynyt sairaalayhtiön esitystä ja edelleen sitoutui lähettämään kuntoutuspotilaita Kiljavalle yhteisesti sovittujen, alkuperäisten kriteerien mukaisesti. Myöskään muista osakaskunnista ei tarvittavaa potilasmäärää esitetty yhtiön pelastamiseksi. Jouduttiin pitämään ylimääräinen yhtiökokous, jossa vaadittiin yhtiön hallitukselta taas uutta esitystä siitä, miten yhtiö saadaan pysyvästi kannattavaksi. Omistajakunnilta pyydettiin kannanottoja 9.12.2009 mennessä esitykseen, jossa omistajakunnat sitoutuisivat kuntoutuspaikkojen käyttämisen lisäksi vielä peräti 11 miljoonan euron lainan takaamiseen. Tähänkään Tuusula ei suostunut ja tuo lainahanke kariutui. Tähänastiset esitykset sairaalan pelastamiseksi olisivat tietäneet merkittäviä taloudellisia lisäpanostuksia omistajakunnilta.

Nyt tämän vuoden toukokuussa sairaalayhtiö on tehnyt jälleen uuden esityksen taloutensa turvaamiseksi. Sairaalayhtiön hallitus esittää omistajakunnille, että sairaalan kiinteistöistä muodostetaan erillinen kiinteistöyhtiö ja Kiljavan Sairaala Oy keskittyy jatkossa vain palvelutoimintaan. Lisärahaa hankkeeseen pyydetään jälleen.

Kiljavan sairaalan toiminta on siis ollut tappiollista koko ajan, eikä tulevaisuuskaan näytä riskittömältä. Kuntaliiton asiantuntija Heikki Punnonen on muun muassa todennut, että ”Korpisairaalan henkiin herättäminen ja kehittäminen kunnalliseksi kuntoutussairaalaksi ei vaikuttanut alun alkaenkaan  tulevaisuuden ratkaisulta.

Oli perusteltua epäillä silloin, että kysyntää ei tule riittävästi laitoskuntoutukseen syrjässä olevassa sairaalassa, vaikka se on keskellä Uuttamaata. Kaavailtu konsepti oli vahvasti toisenlainen kuin ne kehittämisajatukset, joita silloin ja nyt toteutetaan kuntoutuksessa ja hoidoissa. Osastokuntoutus – silloin kun sitä jossain hoidon vaiheessa tarvitaan - pyritään toteuttamaan lähellä ja ensisijaisesti omissa terveyskeskuksissa ja lähisairaaloissa. Useimmiten kuntoutuvan tai kuntoutettavan ei tarvitse olla 24 tuntia laitoksessa päivittäisen parin tunnin kuntoutuksen takia.”

Punnonen pitää Kiljavan sairaalan tilannetta jopa varoittavana esimerkkinä vastaavassa tilanteessa oleville vanhojen sairaaloiden sijaintikunnille ja niiden omistajille.

Kiljavan sairaala on suoriutunut kuntoutustyöstään kiitettävästi. Hyvää palautetta olemme saaneet myös muissa kuntoutuslaitoksissa tehdystä työstä. Tuusulan kunta on onnellisessa asemaassa erinomaisen sijaintinsa vuoksi. Meillä on käytettävissämme Suomen parhaat kuntoutuslaitokset lähietäisyydellä. Emme siis ole riippuvaisia pelkästään Kiljavan sairaalan palveluista.

Kuntoutusta ei saa koskaan laiminlyödä ja sen laadusta ei myöskään saa tinkiä. Jokaiselle potilaalle on löydyttävä aina asianmukainen ja yksilöllisen kuntoutustarpeen mukainen kuntoutuspaikka. Tästä olemme varmasti kaikki yksimielisiä.

Juuri nyt olemme Kiljavan sairaalan suhteen kuitenkin vain huonojen vaihtoehtojen edessä. Kiljavan sairaalan uusimmat pelastamissuunnitelmat sisältävät edelleen suuria riskejä, ja vaativat huomattavia määriä rahaa ja sitoutumista useiksi vuosiksi. Sen lisäksi, että maksamme luonnollisesti jokaisesta kuntoutuspäivästä vielä erikseen.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti muutosesityksenään, että:

- Tuusulan kunnalla ei ole ehdotonta tarvetta kuntoutuspalvelujen ostoon Kiljavan Sairaala Oy:ltä
- vaativaan kuntoutukseen on käytettävissä valtakunnallisesti erilaisia kuntoutuslaitoksia
- Tuusulan kunta lähettää potilaita kuntoutukseen Kiljavan sairaalaan alkuperäisten 8.9.2008 sovittujen kriteerien mukaan, joten vuosittaisille palvelusopimuksille ei ole tarvetta
- Tuusulan kunta suhtautuu kielteisesti Kiljavan Sairaala Oy:n tekemään esitykseen yhtiön jakautumisesta ja pääomittamisesta, koska sille ei ole olemassa palvelurakenteesta ja taloudellisista näkökohdista lähteviä kestäviä perusteita.

Kokoomuksen esitys hävisi äänestyksessä. Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti päätökseen eriävän mielipiteen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi
Keski-Uusimaa 30.4.2010

Valtuustoaloitteeni johti toimenpiteisiin
 

Esitin 31.8.2009 valtuustoaloitteena, että kunnan nuorisotoimessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla aktivoidaan lisää vapaaehtoisia vanhempia mukaan katutoimintaan. 

 

Nyt kuntaan on perustettu työryhmä, joka yrittää löytää keinoja, joilla aktivoidaan ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Työryhmän tavoitteena on luoda pysyvät rakenteet vapaaehtoistyölle. Työryhmään kuulu kasvatus- ja sivistystoimesta kaksi edustajaa, sosiaali- ja terveystoimesta kaksi edustajaa, Tuusulan seurakunnasta kaksi edustajaa, yksi edustaja teknisestä toimesta sekä lapsi- ja perheasiainneuvostosta. Lisäksi tuusulalaisilla lapsi- ja nuorisojärjestöillä on työryhmässä yksi paikka. Ryhmässä on mukana ihmisiä, jotka toimivat myös vapaaehtoistyössä kentällä. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran toukokuussa.

 

Toivon kovasti, että työryhmän toiminta johtaa myös hyviin tuloksiin eikä jää pelkiksi kokouksiksi ja pöytäkirjoiksi. Työryhmän toiminnan tavoitteet ovat ainakin juuri niitä, joita itse aloitteellani halusinkin.

Nuorten tentattavana 12.5.

Nuoret haastoivat päättäjät MetropoliAreenan tapahtumassa Vantaan Flamingossa 12. toukokuuta. MetropoliAreenan ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin yhteisessä keskustelutilaisuudessa oli tiukka, mutta reilu debatti. Onko koulukuraattoreja riittävästi? Pitääkö bussilla päästä muuallekin kuin kouluun? Miksi nuorten harjoitusajat jäähallissa sijoittuvat aina myöhäisiltaan? Ja ennen kaikkea, miksi ja miten nuoria pitäisi kuunnella kuntien päätöksenteossa?

Tilaisuuteen oli kutsuttu nuoria ja kaupunkien johtoa metropolialueen kuudesta kunnasta. Edustettuina olivat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Järvenpää ja Tuusula.

Nuorten edustus oli kasattu Allianssin johdolla kuntien nuorisovaltuustoista ja oppilaskunnista. Kuntien johtoa edustivat kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat Otto Lehtipuu (Helsinki), Jukka Mäkelä (Espoo), Finn Berg (Kauniainen), Antti Lindtman (Vantaa), Tapio Bergholm (Järvenpää) ja kunnanhallituksen jäsen Sanna Kervinen (Tuusula).

 

Kunnanhallitus päätyi valittamaan tiehankkeesta

Tuusulan kunnanhallitus päätti ma 19.4.2010 Tia Laine-Ylijoki-Laakson (tupu) esittämänä ja Sanna Kervisen (kok.) kannattamana, että itäisen ohikulkutien yleissuunnitelmasta valitetaan hallinto-oikeuteen. Päätös syntyi äänin 6-4, 1 tyhjä. Kunnanhallitus haluaa, että suunnitelmassa kohta:

Uusi tieosuus on kaksiajoratainen maantie, jonka poikkileikkaus on 2 x 10.0/7.0 + 6.5 keskikaista ja nopeustavoite 80 km/h.

 

Muutetaan seuraavasti:

 

Uusi tieosuus on yksiajoratainen ja nopeustavoite on enimmillään 60 km/h.

 

Perusteluina valitukselle ovat:

 

Kunnanhallitus on useaan otteeseen todennut, että tarvetta nelikaistaiselle maantielle ei ole.  Kunnanhallitus on 17.9.2007 yksimielisesti päättänyt, että Hyrylän itäisen ohikulkutien jatke Kulloontieltä Järvenpääntielle tulee rakentaa 1+1 -kaistaisena ja että Järvenpääntien laajentamiseen 2+2 -kaistaiseksi ei tule varautua. Kunnanhallitus päätti myös 2.2.2009 että yleissuunnitelmaa tulee supistaa niin, että Hyrylän ohikulkutien jatko-osuus Mäyräkorpi – Kirkonkylä suunnitellaan ja rakennetaan yksiajorataisena (1+1 kaistaa) maantienä.

 

Mikäli tiesuunnitelma hyväksyttäisiin Hyrylän itäisen ohikulkutien jatkeen osalta kaksiajorataisena, tulisi se kunnan näkemyksen mukaan johtamaan aikanaan myös Järvenpääntien nelikaistaistamiseen. Tätä ei voida pitää missään olosuhteissa tarkoituksenmukaisena, eikä toivottavana. Poikittaisetäisyys Lahden moottoritiehen on lyhyt, eikä kahden samaan suuntaan kulkevan moottoritien rakentaminen muutaman kilometrin etäisyydelle toisistaan ole järkevää.Tuusulan kunta pitää lisäksi maa-alueitaan Kulloontien pohjoispuolella siinä määrin arvokkaina, ettei niiden käyttöä tarpeettoman leveän tieväylän rakentamiseen pidetä tarkoituksenmukaista. On myös huomioitava Tuusulan aikeet lisätä tonttitarjontaa samalla alueella. Suurimittaisen tieväylän ympäristövaikutukset, erityisesti saasteiden ja pölyn leviäminen huolestuttavat myös.  

 

Hanke on nyt irrallinen eikä sisällä riittäviä selvityksiä siitä, miten hankkeen ulkopuolelle, pullonkauloiksi muodostuvia paikkoja ratkaistaan ja mitkä niiden ratkaisujen kustannukset olisivat. Esimerkiksi Järvenpääntie ja siihen liittyvät kadut ohikulkutiestä pohjoiseen sekä Riihikallion liittymä.

 

Tien massiivinen toteutus ja sen kierto- ja eritasoliittymät vaikuttavat valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön tuhoavasti.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Keski-Uusimaa 14.4.2010

 "Tiehallinnon päätös oli ristiriidassa Tuusulan aikaisempien lausuntojen kanssa. Tiehallinto käveli asiassa kunnan yli, mikä oli huono juttu kunnanhallituksen puheenjohtajan Janne Leivon (kok.) mielestä. -Tuusulan vaihtoehdot ovat joko hyväksyä tiehallinnon suunnitelma tai valittaa siitä. Valituksen kannalla oli muun muassa Sanna Kervinen (kok.). Hänestä olisi johdonmukaista valittaa, koska Tiehallinto ei piittaa Tuusulan kunnan mielipiteestä. -Tietä tarvitaan, mutta ei moottoritietä. Nelikaistainen ohitustie tarkoittaisi käytännössä, että Tuusulan moottoritie jatkuisi Kirkonkylän koululle asti."

YLE, Uusimaa 12.4.2010:

Vääntö Hyrylän ohitustiestä jatkuu

Tuusulassa on jälleen tänään esillä pitkään jatkunut kiista siitä, minkä levyisenä Hyrylän itäinen ohikulkutie tulisi rakentaa. Liikennevirasto ja kunta esittävät tien rakentamista nelikaistaisena, mutta paikalliset vastustavat hanketta kiivaasti.

Liikennevirasto on hyväksynyt ohikulkutien yleissuunnitelman nelikaistaisena, minkä vuoksi suunnitelma tulee jälleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Suunnitelma on kunnanhallituksen aiempien päätösten vastainen, sillä se on aiemmin päättänyt kaksi kertaa, että tien on oltava kaksikaistainen.

Kunnanhallituksen kokoomusjäsen Sanna Kervinen epäilee, että osa Tuusulan päättäjistä haluaa tien vain siksi, että valtiolta saisi siihen rahaa. Kervistä risoo etenkin Liikenneviraston jääräpäisyys asiassa.

– Kehä nelosen pitäisi mennä ehdottomasti tämän hankkeen edelle, Liikenneviraston pää pitäisi tässä saada käännettyä. Olisi rehellisempää puhua läpikulkutiestä kuin ohitustiestä, kun kaikki kaavasuunnitelmat on tehty siltä pohjalta, että Hyrylä ja Kerava kasvavat yhteen. Sitten olisi nelikaistainen tie keskellä asutusta. Kyllä tähän tie tarvitaan, mutta sen pitää olla asukkaita palveleva kokoojakatu, joka voidaan tehdä kunnan omilla rahoilla.

Kervinen muistuttaa, että Hyrylän ohitustielle on olemassa vaihtoehto.

– Täytyisi hyödyntää olemassaolevia moottoriteitä. Nyt ei nähdä nenää pidemmälle. Jos tie tehdään, se on siinä ainakin sata vuotta.